Tomaatteja Närpiöstä!

Tuntuu hullulta, että on maksanut suomalaisista tomaateista tarkoituksella enemmän kuin ulkomaalaisista – ja vain siksi, että on kuvitellut jotakin ylellisen idealistista suomalaisista työmarkkinoista.

Poliisi tutkii Närpiössä paljastunutta laajaa ulkomaalaisen työvoiman alistamista ja hyväksikäyttöä. Poliisin julkisuuteen antaman tiedon mukaan asianosaisia voi olla ”kolminumeroinen luku”.

Mikä ei kuulu joukkoon? (Kuva: Marko Nenonen.)

Vietnaminkielisiä enemmän kuin suomenkielisiä

Närpiön 9 500 asukkaasta 15 % on ulkomaalaisia. Heistä eniten on vietnamilaisia siirtotyöläisiä. Määrä on lisääntynyt muutamassa vuodessa paljon. Kaksikolmasosaa asukkaista on ruotsinkielisiä. Vietnaminkielisiä on enemmän kuin suomenkielisiä.

”Tilanne on hälyttävä!” ”Hyvä, että kupla puhkeaa!” Tällaisia lausuntoja kuultiin asiasta, josta juuri kukaan ei tuntunut kuulleensa mitään. Monet sanoivat, että on vaikeata kuvitella tällaista tapahtuneen meillä Suomessa, etenkään Närpiössä.

Ensikommentit olivat päivitteleviä. Niissä todettiin ikään kuin itsestään selvyytenä, että suomalaisia yrittäjiä ei onneksi ole ollut asiassa mukana. Kyse on vain vietnamilaisten keskinäisistä järjestelyistä ja töihin pääsyn kynnysmaksuista ulkomaalaisille välittäjille. Närpiössä asuvaa vietnamilaista yrittäjäpariskuntaa on kuultu myös epäiltyinä.

Keskeinen seikka on ollut, että päästäkseen töihin Närpiöön vietnamilaisten on pitänyt maksaa välittäjilleen jopa 10 000–20 000 euroa. Kun he ovat saapuneet, he ovat joutuneet välittäjiensä armoille.

Ja tietenkin sitten ennen pitkää joku suomalainenkin joutui kuultavaksi mutta vain erinäisten laiminlyöntien vuoksi, ei kynnysmaksuista tai ihmiskaupasta.

Malmö, Tukholma ja – Närpiö?!

Kuinka uskottavaa on, että pienellä paikkakunnalla, jossa pääosa kasvihuoneviljelmien työntekijöistä on ulkomaalaisia, kukaan suomalaisista ei olisi kuullut eikä nähnyt mitään? Laittomuudet, joita poliisi epäilee tapahtuneen, ovat alkaneet vuosia sitten.

Siirtotyöväki työskentelee kasvihuoneissa pitkiä päiviä. Kukaan ei tunnu tietävän, missä he asuvat ja missä ja minkälaisessa hoidossa heidän lapsensa ovat. Todellakin, osa on tullut lastensa kanssa aloittamaan uutta elämää.

Pieneen maalaiskaupunkiin on syntynyt täysin suljettu toinen yhteiskunta.

Se on pakko jo uskoa Ruotsin Malmösta tai Tukholmasta mutta että Närpiöstä…

Kyse ei ole paljon puhutusta monikulttuurisesta yhteiskunnasta vaan ikään kuin paralleeliyhteiskunnasta. Sellaisessa on suljettuja alueita, joissa erilaiset kulttuurit, arvot ja tavat eivät kohtaa, vaan elävät rinnakkain toisiltaan suljettuna. Paralleeliyhteiskunnassa vierauden kohtaaminen johtaa aina ongelmiin.

Sopeuttajat hävisivät pelin

Kaupungin edustajien mukaan kaupunki on toiminut pitkään edistääkseen ja tukeakseen siirtotyöläisten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Vietnamilaisia on jopa palkattu mukaan tähän toimintaan.

Joskus Närpiötä onkin esitelty mallikkaana paikkana, jossa toimitaan oikein ja jossa on hyvä olla.

Kuva: Marko Nenonen.

Ensimmäiset kiintiöpakolaiset Närpiö otti vastaan lehtitietojen mukaan vuonna 1988. Sopeuttamista on siis tehty yli 30 vuotta, mutta sopeuttajat hävisivät pelin. Kuinka paljon siihen vaikutti täydellinen sinisilmäisyys tai myös oma etu, on avoin kysymys.

Jotakin asiasta on kuitenkin ollut aikaisemminkin esillä. Vuosikymmen sitten yksi ihmiskauppaa koskeva rikosjuttu meni hovioikeuteen saakka, mutta langettava tuomio tuli muista rikoksista. Ihmiskauppaa ei voitu näyttää toteen.

Niin ikään hovioikeudessa on keskeneräisenä toinenkin vastaavan kaltainen asia. Sen päätöstä ei tietojeni mukaan ole tullut.

Se lintukoto…

Närpiön piti olla suomenruotsalainen lintukoto, jossa ulkomaalaisen siirtotyöväen ongelmat osattiin ratkaista ja jonne yritteliäästi haettiin työvoimaa ulkomailta.

Kaupungin edustaja varoitti epäilyjen tuomasta mainehaitasta ja siitä, että populistiset suunnat voivat käyttää tällaisia asioita hyväkseen. Niin voivat, valitettavasti. Mutta demokratiaan kuuluu se, että kysellään, miten asioita on hoidettu. Sillä tavalla varjellaan oikeudenmukaisuutta.

Olisi tietysti parempi, jos kyselyjen peräämiseen ei tarvittaisi poliisia.

Nepalilaiset ravintolat, thaimaalaiset marjanpoimijat…

Ei tämä silti ole millään tavalla vain suomenruotsalaisten asia. Vuosikausia ennen kuin useimmat suomalaiset tiesivät mitään Ukrainasta, sieltä tuli joka vuosi tuhansia ihmisiä auttamaan maamme viljelijöitä. Heitä on tänäkin kesänä, joskaan nyt en tiedä, onko määrä yli 10 000, kuten useina vuosina aikaisemmin. Näilläkään siirtotyöläisillä ei kaikki aina ole ollut hyvin.

Ja kohut thaimaalaisten marjanpoimijoiden oloista olivat paljon esillä. Thaimaalaiset tulevat yhä töihin Suomeen, ja kaiketi ainakin paikoin jo parempiin olosuhteisiin. Työntekijöitään arvostaen jotkut yrittäjät ovat näyttävästi parantaneet heidän olojaan.

Ja uutiset Suomen kahvilalaisketjuista, joissa työolot ovat kuin alikehittyneiden maiden tehtaista, eivät ole olleet maireita. Ja kuinka niitä ketjuja suositaan monen pienen mutta työoloista ja sosiaalimaksuista huolehtivan kahvilayrittäjän kustannuksella!

Aikanaan haastattelin yhtä työtäni varten muuatta vasemmistoliiton edustajaa. Ehdotin tapaamista eräässä yrittäjäperheen omistamassa yksityisessä kahvilassa, mutta hän halusi mennä muodikkaaseen ketjukahvilaan. Satuin tietämään, että osa sen ketjukahvilan tuotteista tulee kuorma-autoyhdistelmillä Saksasta ja Alankomaista.

Pakkohan se oli kertoa, mutta se jäykistä keskusteluamme melko lailla.

Julkisuuteen tulivat myös joidenkin nepalilaisravintoloiden toimintaan liittyvät ihmiskauppaepäilyt. Helsingin Sanomat julkaisi asiasta Paavo Teittisen hienon, tutkivasta journalismista syntyneen artikkelin (mm. HS 8.3.2020).

Poliisi selvittää tätäkin asiaa, mutta asian uusista vaiheista en tiedä. Ihmiskaupan uhrit työskentelevätkin usein ravintola-alalla mutta paljon myös prostituutiossa.

En osta tomaatteja Närpiöstä!

Kun syömme tomaatteja, mansikoita ja metsämarjoja, ehkä useimmiten syömme siirtotyöväen työn tuloksia.

En näe siinä mitään vaaraa enkä ongelmaa, jos käytännöt ovat länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan ihanteiden mukaisia.

Tomaatit ovat tärkeitä Närpiölle ja muillekin Pohjanlahden rannikon viljelijöille. Muuan viljelijä, jota ei tietämäni mukaan ole yhdistetty näihin rikosepäilyihin, tuottaa joka viidennen Suomessa myydyn tomaatin.

2000-luvun alussa Suomessa oli melkein 3 000 kasvihuoneviljelijää. Nyt heitä on alle 1 000, eniten Pohjanmaalla. Pienet katoavat. Pohjanmaalla tuotetaan kaikista tomaateista ja kurkuista enemmän kuin neljä viidestä.

En enää osta tomaatteja Närpiöstä. En osta niitä muualtakaan Suomesta ennen kuin katson, miten niitä tuotetaan ja missä oloissa kasvattajat elävät.

Ja käyn Suomessa vain yhdessä nepalilaisessa ravintolassa. Siihen on syynsä.

Suosi kotimaista

Ne, jotka puhuvat kotimaisen tuotannon suosimisesta, ovat kovan paikan edessä. Miten tuotetaan kotimaisia tomaatteja, mansikoita ja marjoja? Entä missä ravintoloissa käyt?

Onko niin, että haukumme suuria imperialisteja ja rosvoparoneja vain siksi, että itse olemme liian pieniä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.